Aloin juuri vihaamaan siivoamista.

Istun jo viikon ajan uudeksi kodiksi kutsumassani läävässä, jota en ole alkuinnostuksen jälkeen saanut vielä lopulliseen muotoonsa. Pari viimeistä pussia ja pahvilaatikkoa irvistelevät jatkuvasti nurkassaan, yksi puolihuolimattomasti kiinnitetty verho repsottaa ikkunassa, tv kaipailee digiboksia ja tiskejä kertyy. Joka aamu herään toivoen, että nyt jaksan paremmin, mutten jaksa. Olen henkisesti aivan poikki.

Herra Ex on kiukutellut koko eroprosessin ajan (hän se minut jätti???!) Eilen saimme lopulta juteltua -ja päädyimme sänkyyn. Miksi seksi tuntuu aina paremmalta eron jälkeen?? Asiasta ei tee helppoa jatkuva ahdistus, masennus ja vitutus, joka on saanut ei-niin-hyvät kaverini välttelemään minua, tai se, että melkeinpä tapailen jo yhtä vuoden takaista hetkellistä ihastusta, jonka tunteet eivät näköjään viime kesästä olleet muuttuneet.. Voi elämä.

Sekoiltua on tullut ja hieman enemmänkin, alkoholin ja lääkkeiden kanssa. Milloin herään isäni ikäisen miehen sängystä, milloin taas erään miespuolisen ystäväni sohvalta. Pidin "sairaslomaa" ja ryyppäsin astetta enemmän. Mutten vieläkään saa tätä kämppää kuntoon. Ahdistaa.

Kaipaan ystävieni seuraa, mutta monilla heistäkin on jo lapset-miehet-kodit-elämät. Enkä minä, jätetty surkimus mahdu siihen elämään. Ikisinkku ystäväni taas sekoilevat sellaisella vauhdilla, etten meinaa mukana pysyä. Saisiko tällä syyllä masentua vielä lisää?

ehkä tänään siivoan. Laitan kaiken kuntoon. Ehkä korjaannun sisältäkin.

97,3

Paino on lähtenyt taas laskemaan, ihanaa! Pelkäsin tämän päivän punnitusta, sillä olin keskiviikkona ja lauantaina viihteellä. Ei näköjään vaikuttanut niin paljon kuin pelkäsin, kun muun viikon liikkui ja söi terveellisesti :)

Tänään luvassa 7 tunnin työpäivä, välissä salikäynti ja kotitöitä, ja illalla vielä pari tuntia kakkostyötä. Tulee aika raskas päivä, mutta loppuviikko menee rennommin, ja nyt on niin huono sää ettei töissäolokaan haittaa..

Lauantai vituttaa. Kännipäissään tuli hieman säädettyä yhden tutun miehen kanssa, ja aamulla tajusin, että onkos ollut taas hieman liian suuret luulot itsestäni.. Ihan kuin kiinnostaisin häntä selvinpäin. Eniten ehkä nauran tilanteelle, mutta pientä krapulan ahdistus/masennusta oli päällä. Ei sillä, että minulla olisi mikään kiire löytää uutta miestä, aion selviytyä pidempään sinkkuna, mutta toisen syli ja hellyys vetävät puoleensa, kun en ole tottunut olemaan yksin vielä. En tajua, mikä hinku oli miestä yrittää iskeä, kun en ole vielä edes päässyt eroon ex-miehestä, muutto on vasta kesäkuun alussa pois yhteisestä asunnosta. Sinkkuudessa on vielä paljon opittavaa..

Tällä viikolla on taas painonpudotus ryhmän tapaaminen + personal trainerin kanssa treenaamaan! Tänään kävin jumpassa ja salilla, kylläpä tuntui hyvältä :)

p.s. -3,7 kg kahdessa viikossa :)

Why can't I be happy all the time?

Eilen töissä sain huomata miten herkkä olen, kun sain aivan pienen kommentin (joka ei edes ollut suoranaisesti negatiivinen), ja tunsin aiheuttavani vaivaa toiselle työntekijälle kun hän minua ohjeisti, ja olin aivan itku kurkussa jonkin aikaa. Pelkäsin alkavani itkemään hänen edessään, onneksi en. Kai tämä tilanne on saanut minut hieman herkemmälle päälle. Yleisesti ottaen olen hyväntuulinen ja tyytyväinen, mutta yksin ollessani ahdistun ja alkaa masentaa. Inhottavaa.

Viikko on syömisten ja liikkumisen puolesta mennyt todella hyvin, olen innoissani keskiviikon punnituksesta ja mittauksista! Olen iloinnut myös mahdollisuudesta päästä eroon velkakierteestäni: laskeskelin tulojani ja menojani, ja jollei mitään yllättävää tapahdu ja elän säästellen, saatan olla jo plussan puolella parin kuukauden päästä! Mahtava tunne. Inhottavaa kuitenkin, että joudun tehdä kahta työtä kesälläkin, jotten menetä luottotietojani. Mistähän saisin apua holtittomaan rahankäyttöön?

Tänään olisi suunnitelmissa auringonottoa, salilla käynti ja illalla pari tuntia tätä "kakkostyötä", jossa joudun käydä velkojeni takia. Huhhuh. Onneksi huomenna ei suunnitelmissa ole mitään!

Voi elämä... Tuleepa kirjoiteltua laiskasti.

Meni pieni hetki, kun elämä oli ihan sekaisin ja piti ajatella kaikkea uudelleen. Paino pääsi TAAS nousemaan ( :'( ), mutta nyt on tullut elämälle hieman uutta suuntaa. Siis:

1. Löysin uuden asunnon. Masentavaa muuttaa tilavasta, kodilta tuntuneesta asunnosta pieneen yksiöön ja jakaa yhteiset tavarat, mutta nyt muuton ollessa käsillä olen jo innoissani ja tuntuu toisaalta mukavalta päästä taas omilleen, aloittaa alusta.

2. Kävelin sisään kuntosalin ovista. Ostin vuoden jäsenyyden ja liityin laihdutusryhmään. Toivottavasti tuloksia tulee nopeasti, en ole vielä vaa'alla käynyt, mutta tuossa kuun alussa paino nousi 101 kg, nyt pitäisi jo hieman olla pudonnut. Liikunta innostaa ja ryhmä myös!! :)

3. Aloitin puolen vuoden sopimuksella työt ja sain koulun jotenkuten päätökseen tältä vuodelta. Koulun suhteen olisi tarkoitus alkaa hiljalleen tehdä töitä, kun saisin motivaation kohdilleen. Mutta hyvä fiilis siitäkin.

4. Aloin taas pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin. En lähtenyt ryyppäämään ryyppykaverien kanssa, vaan olen ollut enemmän selvinpäin ja vietellyt aikaa rannalla tai terassilla vettä siemaillen.

Näinpä siis, ehkä elämä tästä vielä lähtee. Lisäksi olen shoppaillut itseni vararikkoon (taas), antanut kämpän mennä ihan sekaisin (kun ei jaksa tapella enää siivousvuoroista), ja pysynyt ystävinä ex-avokki-kihlatun kanssa. Näillä näkymin, yritän taas kirjoitella useammin :)

Erilaisen elämän ensimmäinen päivä.

Pyörryttää, väsyttää, itkettää. Se on sitten loppu. Kolmen vuoden suhde, kihlaus, avoliitto, kaikki. Koska tunteet ovat laimenneet. Ymmärrän toki sen, mutta jos yhä välittää, eikö suhteen eteen voisi tehdä töitä ja yrittää elvyttää sitä? aina yhdessä, ikuisesti, rakastan sinua?

En aio nöyryyttää itseäni tai vaikeuttaa miehen asemaa tässä päätöksessä itkemällä ja parkumalla häntä takaisin. Tämä on päätös, johon en voi vaikuttaa. tuntuu, että tukehdun. En oikein tiedä, miten jatkaisin tästä eteenpäin. Mikään kiire ei tietenkään ole, molempien pitää ensin löytää oma asunto ja tavarat jakaa, mutta silti..

Mikä saa ihmiset eroamaan ja niin vahvat tunteet haalenemaan? Miksi ihmisen tunteet eivät ole muuttumattomat ja vahvat, vaan heikot ja ailahtelevaiset, eivätkä kestä elämää?

Hallitsematon pelko.

Eilinen heitti mut ihan pihalle omasta elämästäni. Mies alkoi puhumaan eroamisesta. Avomies, joka on aina ollut niin ihana, hellä ja rakastava, johon luotan 100% ja enemmänkin, kertoi että on miettinyt, että pitäisi erota. En tajunnut syytäkään. "Ei johdu sinusta, vaan minusta. Mua välillä vaan ahdistaa kaikki ja menneet riidat surustuttaa. Älä välitä." Sanoi, että jatketaan vain kuten ennenkin, halusi vain purkaa mieltään että jos joskus tekee asialle jotain, niin ei tule niin yllätyksenä. SIIS MITÄ HITTOA? Toinen kertoo ehkä haluavansa erota, mutta kaikki on silti niin hyvin meidän välillä, älä murehdi, miten tässä muka voi jatkaa normaalisti elämäänsä?

Edellisen seurustelukumppanin kanssa oli kokoajan tällainen olo, kun häneen en luottanut ollenkaan, että ahdisti henkeä ja pelotti koko ajan, milloin toinen päättää lähteä, nykyisen miehen kanssa ei ikinä. Meillä on yhteinen asunto, lemmikit ja kihloissakin ollaan, ja nyt toinen päättää epäillä ja murehtia suhdetta, vaikka meillä menee oikein hyvin? Kai jokaiselle tulee suhteessa jossain vaiheessa epäilyfiilis, mutta kun mies ei vaikuttanut edes sellaiselta perinteiseltä kaipaan vapauteen ja sinkkuuteen -fiiliksissä olevalta, vaan yksinkertaisesti -menneet riidat masentavat yhä (siis ne mitä oli suhteen myrskyisessä alussa?) ja olen alkanut miettiä, olisiko yksinään helpompaa kaikki.

Ei voi olla todellista.

96,1

Otin juuri vitamiinit, nyt juon kahvia ja syön raejuustoa. On vaikea luoda ruokavaliota, jossa saisi runsaasti kaiken tarvitsemansa, mutta vain sopivasti kaloreita. Työharjoittelun alkuun on enää vajaa kuukausi, ja jännitän todella paljon, ja toivoisin olevani niiiin paljon pienempi, silloin en jännittäisi näin paljon. Pitäisi lähteä polkemaan kauppaan hakemaan tupakkia ja jotain salaattia.

Välillä iskee kamala masennus ja ahdistus, että tiedänkö edes mitä elämältäni haluan. En ole muutamaan päivään mennyt kouluun ollenkaan, jään vain kotiin oleilemaan ja siivoan hulluna joka nurkkaa. Järjestelen vaatekaappeja yhä uudelleen ja poltan liikaa. miksi? en tiedä mikä mua vaivaa.

96,2

On ollut hieman taukoa kirjoittamisessa, elämässä ollut paljon muutoksia tiedossa. On tullut hieman juhlittua, sillä pian jää alkoholi (ja kenties jossain vaiheessa tupakka, jos saisi aikaiseksi..)

Laihduttaminen on nyt etusijalla elämässä. Yritän toki nostaa kuntoa ja syödä terveellisesti, joten paino taitaa pudota, mutta haluaisin nopeamminnopeamminnopeammin. Se samalla pelottaa, että olen onnellinen

Haluaisin olla täydellinen avovaimo, ihailtu nainen, jota muut katsoisivat kateellisina.. Toivon todella sitä! Blogissa siis yhä terveyteen ja laihempaan elämään tähtäävää kirjoittelua, mutta yritän parantaa tapani ja kirjoitella useammin!

<3

Sadetta ja kylmää tuulta.

Kävin juuri lenkillä, mutta kävelemisestä ei tahdo tulla mitään, kun toinen nilkka on alkanut vihoitella. Toivottavasti se menee pian ohi.. Eilen sain jopa tehtyä pienen aamujumpan, mutta tänään tuli nukuttua pommiin. Mulla menee koko päivä pilalle jos nukun liikaa, enkä jaksa kiinnostua mistään.

Tänään on ollut todella masentunut olo, kun nuorempi kissa oli leikattavana ja nyt todella huonossa kunnossa. Raukka on ihan kipeänä ja täynnä lääkkeitä! Sillä poistettiin kohtu, kun sinne oli kertynyt mätää. Toivon todella että se selviää :(

Koulukin meni ihan perseelleen tänään, en oo jaksanu tehdä mitään tehtäviä ja jään taas jälkeen niissä. Vituttaa. Olisi pitänyt kiertää pidempi lenkki, mutta jalkaan sattuu pirusti kävellessä. Siihen laitettiin side, joka on helpottanut hieman kävelyä. Pian pitäisi raahautua töihin, mutta ensin pieni aivojen tyhjennys hetki salattujen elämien parissa..

Syömiset:

aamu:
2 kuppia kahvia ja rasvatonta maitoa

Päivä:
täysjyvä spagettia
jauhelihakastiketta
salaattia

iltapäivä:
1 kuppi kahvia ja rasvaton maito
täysjyvä spagettia
jauhelihakastiketta
salaattia

ilta:
alpen välipalapatukka

Pääsiäinen.

Loman aikana hihhuloin ties missä, enkä ehtinyt päivitellä, anteeksi! Pääsiäinen oli aivan kamala: en syönyt kovin huonosti, mutta argh tuli juotua torstai, perjantai ja lauantai putkeen. Sunnuntaina oli sitten kolmen päivän krapula ja tuli syötyä pizzaa.. Tämä päivä on mennyt ihan hyvin, vaikken pitänyt ruokapäiväkirjaa, niin ei tullut syötyä paljoa + kävin lenkillä + siivosin ihan himona koko päivän! Jokapaikka ihan kimaltaa, pesin jopa ikkunat ja monta koneellista pyykkiä :) Tuli siis lopulta kevätsiivouksen paikka..

Huomen aamuinen vaa'alla käynti hieman stressaa, sillä en usko että pidän luvusta, toivottavasti nyt olisi edes kaksinumeroinen.. Pitäisi lopettaa alkoholin käyttö!!!

Huomenna on lyhyt päivä koululla, sitten kaverin kanssa moneksi tunniksi keskustaan shoppailemaan ja ajattelemaan jotain aivan muuta kuin ruokaa :P Illaksi töihin. Raha-asiat hieman murehdittavat, mutta onneksi perjantaina on jo palkkapäivä! Enkä edes jaksa murehtia nyt, kun on vielä ihan ok hyvä mieli pääsiäisen jäljiltä ja kotona kaikki hyvin :I

98,5

(torstai, bloggeri ajoittaa väärin..)
Yritän koko ajan ajatella, että nesteitä lähtee, nesteitä lähtee, kun vaa'an luku pienenee noin nopeaa. Olisikin koko laihdutus aika noin nopeaa liikettä alas! :D Murehdin hieman raha-asioita, mutta muuten on tosi hyvät fiilikset tästä päivästä. Miehellekin on kenties luvassa kesätöitä, ihanaa! Murehdin jo niin pahasti kesän rahatilannetta, että millä maksaa vuokra ja muut kulut, saati sitten kiertää festareita ja relax.. Rannalle ei kyllä taida tänä kesänä olla asiaa (ellei jollekin hylätylle loukolle.. )

Syömiset:

Aamu:
½ dl kaurapuuroa, veteen keitetty ~50 kcal
100g vadelmia ~25 kcal
1 kuppi kahvia ja tippa rasvatonta maitoa ~10 kcal

Päivä:
1 energiapatukka ~100 kcal

n. 185 kcal

+ illalla pirusti juomia, ainakin pullo viinaa ja viiniä + kaljaa :(

Syömiset

Aamu:

1 kuppi mustaa kahvia

Päivä:

2,5 dl tomaatti-basilikakeittoa ~80 kcal

130g tonnikalaa ja vihanneksia ~100kcal

Ilta:

2,5 dl tomaatti-basilikakeittoa ~80 kcal
1 kuppi kahvia ja tippa rasvatonta maitoa ~10 kcal
1 välipalakeksi ~53 kcal

Yht. 323 kcal, JES! :)

99,0

On tainnut nesteet lähteä liikkeelle, ja olo on kevyempi ja energinen :D Aamun ensimmäinen kuppi kahvia edessä, paino on pudonnut ja ulkona hyvä sää, mitä muuta tällaiseen normaaliin aamuun tarvitaankaan, että päivä lähtee hyvin käyntiin?

Nyt kun olen yrittänyt vähentää kaljan kittaamista ja baareissa notkumista, oon innostunut viineistä! Haluaisin oikein maistella niitä ja osata arvostella niiden makua, mutta eipä taida makuaisti toimia tarpeeksi hyvin tupakoitsijalla.. Tuntuu vain jotenkin hienostuneemmalta (?) juoda vaikka lasi viiniä kuin sixpäkki kaljaa illalla, kun haluaa rentoutua. Alan muuttua oudoksi :D Onneksi kaveripiirissä löytyy vähän molempaa porukkaa, niin kukaan ei katso sen kummemmin kieroon.

Syön erilaisia vitamiinilisiä, sillä minusta tuntuu että olen aina flunssassa ja vastustuskyky huonona, ja uskon sen johtuvan siitä, etten saa tarpeeksi vitamiineja siitä paskasta mitä aina sisääni tungen. "Pilleri-kuuriini" kuuluu: multivitamin -valmiste, ABCDE-vitamin -valmiste, Magnesium -valmiste, ruusunjuuri extra ja nushape laihdutuspillerit, jotka ovat varmaan täyttä humpuukia, mutta innostavat laihduttamaan :D

En oo syönyt tänään vielä mitään, ja mietin tässä juuri mitä voisin syödä. Kaapit pursuilee ruuasta, muttei oikein tee mieli mitään. Oon kuitenki ollu jo aamusta liikkeellä, ja alkaa jo heikottaa hieman. Hm.. Löytyi! Täyttävää ja hyvää: tonnikalaa+keittoa. Niiden syöminen ei pelota. Yksi kauppa tässä läheltä tekee remonttia, ja sen alennusmyynnissä löysin isot kasat "turvallista" ruokaa, erilaisia valmiskeittoja sun muita, joista on paljon apua kun tulee nälkä :P

Illalla on töitä myöhään, joten voi olla että joudun vielä syömään jotain.. Tosin se ei haittaa jos jaksan lähteä lenkille, ja ulkona on ihana sää, joten sinne siis!

Syömiset

Aamu/päivä:

3 kuppia maitokahvia rasvatonmaito n. 60 kcal

Ilta:
100g perunasalaattia ~160kcal
100g hk kasvimaan salaattia ~105 kcal
3 kanankoipea (ilman nahkoja) ~600 kcal

Yht. 925 kcal

Hyi hyi hyi! :'(

100,2

Tämän päiväinen tentti meni ihan päin persettä, eli uusintakoe odottaa.. Olisi pitänyt lukea enemmän eilen. Koulu motivaatio on vain näin lomapäivien lähetessä tosi alhainen.

Otin pienet päikkärit ja yritän nyt heräillä jo toisen kahvikupillisen avulla. Söin eilen raejuustoa illalla, ja aloin katsomaan että miten tuo iso rasia on jo tyhjä?? Kissathan sen oli käyneet vetämässä naamaansa kun jätin sen pariksi minuutiksi pöydälle, arg! Kissat painostavat siisteyteen..

En ole syönyt tänään vielä mitään, ja mietin juuri, mitä haluaisin syödä. Ei ole kummemmin nälkä, mutta pelkään yllättävää ahmimiskohtausta jos en syö jotain. Hm. Täysjyväpastassa on 340kcal/100g keittämättömiä! Hemmetti, pitää näköjään luopua pastasta. Haluaisin muutenkin käydä keittiön läpi, kaikki kaapit yksi kerrallaan, ja ylipäätään miettiä mitä sieltä tulen enää käyttämään, en halua tunkea kaikkea paskaa sisälleni enää!

Tunnen kaipaavani jonkinlaista tiettyä dieettiä tai ajatussuuntaa ruuan suhteen, vaikka yritän nyt ottaa mahdollisimman rennosti laihdutuksen (joku muukin varmaan lukenut niitä mahtavia "lopeta laihdutus niin laihdut" -soopia?) En tosin usko mihinkään atkinseihin ja vastaaviin, joten en oikein tiedä, KUINKA kuuluisi syödä. Tuntuu että jos selvittäisin sen itselleni, tämä olisi helpompaa. Nyt vain istun keittiössä kannettavan kanssa, otan vitamiineja ja mietin, mitä uskaltaisin syödä. Kuivaa.

Minulla on aina ollut vaikea viha-rakkaussuhde ruokaan. Pidän syömisestä, kaiken paskan tunkemisesta sisääni, ja turpoan kuin pullataikina. Jos alan ajatella syömistä ja itseäni, vihaan ulkonäköäni, ja alan vihata ja pelätä ruokaa. Toisin sanoen, jos alan yrittämään laihdutusta, tuntuu, etten uskalla syödä ollenkaan. Ruoka on vihollinen. Sitten istun päivät pitkät keittiössä syömättä ja miettimässä ruokaa, kunnes ratkean ahmimaan ja kaikki alkaa alusta. En osaa syödä normaalisti. En uskalla syödä normaaleja annoksia, joilla normaalit ihmiset pysyvät tietyissä, hoikissa mitoissa, vaan pelkään normaalin lautasmallin aterian suistavan minut kamalaan lihavuuteen.

Kun syön, syön järkyttäviä määriä huonolaatuista ruokaa, nopeasti, kuin salassa itseltäni. Olen miettinyt sitä joskus, että se johtuu ehkä siitä, kun koko ala-asteeni ajan äiti yritti saada minut laihduttamaan, vertasi minua muihin luokkani tyttöihin, ja joskus itkikin sitä, miten ruma olen. Opin silloin syömään piilossa, sillä äidin ruokapöydässä vainosi sekä äidin että isän vinkit: "älä ota lisää, et mahdu kohta ovesta pihalle", "onko sinun pakko ottaa noin iso annos", "meidän ruuilla et kyllä noin liho, mikä sua vaivaa?!". En koskaan ole tuntenut kelpaavani vanhemmilleni. Aina jos olen yrittänyt puhua äidille lapsuudestani, hän puuskahtaa, että "sinä se muistat aina vain huonot asiat, miksi ajattelet aina noin negatiivisesti??" ja asia jää siihen. Jos yritän puhua hänelle siitä, miten helposti isä suuttui kun olin pienempi tai kuinka tämä saattoi huitaista kiukuksissaan, aina sama vastaus. Että muistan vain huonot puolet, en hyviä, olen kamala kun väitän tuollaista, sillä meidän perheessähän ei olla edes sossupummeja, hieman köyhiä vaan, eikä kukaan edes juo. Meillähän ollaan urheilullisia, kaikki laihoja, paitsi sinä.. ja taas keskustelu kääntyy minun syyttämiseeni. Tadaa!

Tulipa paljon asiaa menneisyyden haamuista.. Kirjoittelen illalla lisää syömisistä.

100,3

Vapaapäivä, ja herätys kello 9.00! Kylläpä tuntuu mukavalta kun sai hieman nukkua myöhempään. Tänään olisi luvassa kotitöitä, liikuntaa ja illalla ihana tv-putki, nimittäin huippumallihaussa ja täydelliset naiset! :)

Olen hieman kiukkuinen yhdelle ystävälleni, eikä siihen ole suurempaa syytä, olen vain hieman ärsyyntynyt hänen käytökseensä viime viikonloppuna. Koko viikonloppuna hänellä ei ollut aikaa vietettäväksi kanssani edes viittä minuuttia (tosin ymmärrettävää hänen tilanteessaan ja olin itsekin aikalailla vain kotona), mutta nyt kun viikko alkoi hän vaatii kamalasti huomiota ja tekemään kanssaan kaikkea. Toisaalta se oli vain yksi viikonloppu ja nyt olisi mukava taas mennä hänen kanssaan, mutta itsepäisesti päätin sitten vain mököttää enkä vastaa puheluihin. Lapsellista, mutta olen vain hieman suuttunut. Ehkä vastaan sitten illemmalla.

Olen todella laiska aloittamaan siivoamista, äh kuinka ärsyttävää! Vituttaa joku kyselyntekijä muija, joka tulee tänään meille tekemään kyselyään. En jaksanut kieltäytyäkään, mutta nyt ärsyttää. En haluaisi vierasta ihmistä kotiini jonkun kyselyn takia, saati kun täällä on näin sotkuista. Erittäin inhoittava tilanne.

Syömiset:

Aamu:
100g raejuustoa
50g perunasalaattia
1 kuppi maitokahvia

Päivä:
150g perunaa
1 rkl ketsuppia
1 ananas-broilerifile
100g raejuustoa

Ilta:
2 lasia viiniä
2 viipaletta ruisleipää
2 siivua juustoa
1 jauhelihapihvi
50g raejuustoa

Tämä päivä ei mennyt ihan niin hyvin kuin olisi voinut, mutta olen silti tyytyväinen.. Täydelliset naiset oli taas ihana <3

Viikonloppu takana, odotukset korkealla!

Huomenna käyn aamulla vaa'alla (huom! Ostin vaa'an) ja ajattelin aloittaa jokaisen blogimerkinnän aamupainolla, ns. "lähtölaskentana" parempaan painoon!

Kukkarossa kilisee tasan 14 euroa! Olen köyhä. Tuli hieman shoppailtua viikonloppuna, esim.

1. Ihana, uusi päiväpeitto, beige (n. 45 €)
2. Liikuntavaatteita eli 2 hupullista paitaa, urheilukassi ja muuta kivaa (nike, n.120 €)
3. bolero ja legginsit alennuksesta (seppälä, n.10 €)
4. Astianpesukone (n.250 €)
5. Korihyllykkö toisen laadun myymälästä (50€)

Eli palkkapäivä tuli ja aikalailla menikin heti, ohhoh.. Onneksi ensiviikolla tulevat opintotuet, miehelle ja minulle, n. 890€. Vuokran, sähkön ja veden jälkeen jää n. 350€. Eiköhän sillä kestä seuraavaan palkkapäivään, kun netistä on tullut tilattua (osamaksulla): iso kasa vaatteita (H&M), muutamia pikkujuttuja kotiin (Netanttila) ja stepperi + parit kengät (Ellos). Voisin melkein myöntää olevani pienoinen shoppailuholisti. Olen ostellut tavoitevaatteitakin muutaman, ja en malta odottaa, milloin ne mahtuvat päälle! Ylähyllyllä vaatekaapissani odottavat ihanat kengät x2, sekä kaksi ihanaa asukokonaisuutta, jotka ovat samalla rentoja, että asiallisia <3

Mutta siinäpä tarpeeksi tuosta shoppailusta, ahdistun jos mietin liikaa kulutustani.. Viikonloppuna ei tullut syötyä paljon, mutta hyvää kotiruokaa! 2 pulloa viiniä tosin upposi sekä perjantaina että lauantaina, olin hieman kipeänä, joten istuskelin vain kämpillä ja katsoin täydellisten naisten ensimmäisen ja toisen tuotantokauden putkeen :) Oli hieman univelkaa..

Huomenna on vain 2 tuntia luentoja koululla, sitten pääseekin kotiin ja kotitöiden kimppuun, eikä huomenna ole edes töitä! Ihanasti aikaa suunnitella ruokavaliota ja uudistaa kaappien sisältöä. Toisaalta voisin käveleskellä keskustaan kiertelemään kauppoja, mutta sitten menettäisin takuulla viimeisetkin euroni, enkä halua rokottaa säästötiliäni, sillä siellä ei paljoa enää taida olla säästössä.. *huokaus*

Tavoitteita ja suunnitelmia.

Tavoitteena on tulla laihaksi, edes aluksi normaalipainoiseksi, ja hyväkuntoiseksi. Haluan päästä eroon ahmimisesta ja laiskasta suhteestani liikuntaan. Tällaisia hyviä päätöksiä alan nyt heti noudattaa liikunnan suhteen (päiviä voi vaihdella viikon mukaan):

Maanantaisin venyttelyjä ja kävelylenkki.

Tiistaisin lihaskuntoa jumppaamalla, painoilla tai kuntopiirillä.

Keskiviikkoisin joogaa ja kävelylenkkejä.

Torstaisin lepopäivä.

Perjantaisin venyttelyä ja PITKÄ kävely-hölkkälenkki.

Lauantaisin uimaan/pitkä lenkki/ jumppaan.

Sunnuntaisin lepopäivä/lenkille.

Ruuan suhteen tein tällaista listaa:

Ei-lista:
- Ei karkkeja
-Ei sipsejä
-Ei vaaleaa leipää
-Ei valmisruokia (tai kohtuudella)
-Ei pizzaa/muuta pikaruokaa
-Ei jäätelöä
-Ei leivoksia

Joskus-lista:
-Energiapatukat
-Mehut
-Light-limsa/energiajuoma
-Pähkinöitä

Kyllä-lista:
-Hedelmät ja vihannekset
-Tumma riisi/makaroni pieninä annoksina
-Peruna pieninä annoksina, mutta vain keitettynä
-Säännölliset ruoka-ajat
-Pienet kalorimäärät

Lisäksi pidän nyt AIVAN VARMASTI sitä hemmetin ruokapäiväkirjaa. Jos en mieti päivittäin, miten liikun ja mitä syön, en saa mitään aikaan!!


Tänään:

Aamu:

1 kuppi maitokahvia, rasvaton maito


Päivä:


100g kauramakaronia (torino)

2 valmis jauhelihapihviä

ketsuppia+sinappia

salaattia porkkanasta ja kaalista

1 lasi maitoa + 1 lasi vettä

Iltapäivä:

2 hapankorppua + voi + juustosiivut

2 kuppia kahvia + rasvatonmaito


Liikunnat:

½ tunnin kävely

2 tuntia siivoamista (reippaasti).

_______________Kisu-misu__________

Maailman kamalin ihminen. MINÄ.

Heräsin tänään jo vuosia kestäneestä unesta.

Niin kauan olen jo siirtänyt laihduttamisen aloitusta.

Tänään painoin ensimmäistä kertaa elämässäni tasan 100kg.

Minua pelottaa.


Koko tämän 20-vuotiaan elämäni ajan painoni on sahannut edes takaisin, kymmenen alas, viisitoista ylös. En silti ikinä uskonut näkeväni vaa'alla kolminumeroista lukua. Olen kauhuissani. Miten helvetissä näin on päässyt käymään? Olen vain 164 cm pitkä, eli painoindeksini on nyt

37,2 - Vaikea lihavuus

Järkyttäväää!!!!

Vihaan itseäni, vihaan tätä lihavuutta, en jaksa enää! Mutten tiedä osaanko muuttaa itseäni, olen usein ollut dietillä, mutta repsahdan aina vain uudelleen!

En halua olla tällainen, haluan hyvän työn, olla menestyvä ja kaunis, pärjätä elämässä. Miksen voi olla laiha, kun jotkut muutkin voivat? Haluan muuttua. Minun on pakko pystyä siihen! Muuten kuolen. Häpeään. Itseinhoon. Masennukseen. Nyt tämä saatanan lihominen, syöminen, laiskottelu loppuu!

Tästä alkaa läskin nuoren naisen matka unelmavartaloon ja kunnon elämään, vaikka millä keinoilla!

Uudet tuulet elämään.

Tämä on siis blogini, jollaista kieltäydyin pitkään kirjoittamasta, vaikka useat ystäväni tekevät niin ja yrittivät innostaa minuakin. Blogini, jolle en uskalla toivoa kovin pitkää ikää tai lukijoita (ainakaan tässä vaiheessa), sillä pääpaino taitaa olla asiassa, jonka kanssa olen taistellut kovin kauan, eli laihdutuksessa. Laihdutukseni ovat yleensä aina kestäneet viikon pari, ja huonoin tuloksin. Kenties tämä kirjoittelu auttaa asiaa.

Laihduttamisen lisäksi aion kirjoitella aika avoimesti muusta elämästäni, opiskelusta, töistä, asumisesta yhdessä tuoreen avopuolisoni kanssa, hermoja repivistä ja silti niin rakastettavista kissoistani, ja omista ajatuksistani. Aion olla aika avoin kirjoittelemieni asioiden suhteen, mutten silti haluaisi kenenkään tunnistavan minua. En kertonut ystävillenikään, että aloitin blogin kirjoittamisen, sillä saatan välillä puhua heistä aika arvostelevasti.

Pidän kovasti elämästäni, suhteeni toimii, opiskelut edistyvät hitaasti ja välillä hieman epävarmasti, mutta pidän kuitenkin alasta. Raha-asioissa olen kamala tunari, ja elän melkein joka kuukauden miinuksella ja velalla, mutta tilanne näyttää jo valoisammalta kuin puoli vuotta sitten. Töitä teen 3-6 päivää viikossa, koulun ja jaksamisen puitteissa. Olen luonteeltani aika positiivinen, ja vaikkei elämäni suju kuten olin 18 vuotiaana ja kotoa muuttaessani kuvitellut, niin olen tyytyväinen. Onnellinen. Mutta minua vaivaa lihavuuteni -> huono itsetunto -> arkuus. Olen todella sosiaalinen ihminen, mutta tunnen lihavuuteni vaikuttavan itsetuntooni ja rohkeuteeni, sekä terveyteeni ja mahdollisuuksiini työelämässä. Haluan laihtua.

Tietoni:
PAINO : 97 kg
PITUUS: 164 cm
IKÄ: 20
BMI: 36,1. Vaikea lihavuus.
-
TAVOITE: 60 kg
BMI: 22,3. Normaali paino.

No, tästä se kai alkaa :) Olen aina pitänyt ajatusteni ylös kirjoittelemisesta, kenties jaksan päivittää ahkerasti tätä blogia ja siitä tulee pidempi aikainen ystävä. Mitään en tosin voi luvata vielä.